ON HIENOA KUN SUKSET VÄLILLÄ LIPSUU

Kirjoitan tätä sepustusta tiistaina 28.2. Jotkut teistä varmaan muistaa, että siitä on jo useampi viikko kun kotiuduin. Se Hatanpään reissu oli niin kauhea, että ikinä sitä en unohda. Juuri uskallan sanoa, että kuntoni on hiuksen hienosti ollut parempi. Paniikit on pysyneet poissa ja, kiitos vaimoni, olemme selvinneet päivä kerrallaan eteenpäin. Helenan jaksamisen kertomiseen ei sopivia sanoja löydy.

On nyt saatu luotua hieman valoisampi ohjelma tuleville viikoille. Osittain siinä on auttanut se, että tämä hyvinvointijärjestelmä on aiheuttanut kaaoksen koko järjestelmään esimiesten ja henkilökunnan keskuudessa.

Ohjelmani on nyt sovittu etenevän näin: varsinaisen vaalipäivän saan olla vielä kotona. Mukava on valvoa ja odotella tulosta. Seuraavana päivänä menen Koukkuniemen Urpulaan. Olen siellä torstaihin ja sitten taas Helenaan hoivaan. Kun nyt vaan kotihoito onnistuisi jotenkuten. Sairaus on tietysti päällä mutta onnistuminen on mahdollista, koska samoja lääkkeitä me kotona käytämme kuin sairaalassa ja hoitokodeissa.

Maanantaina 22. päivänä toukokuuta menen Härmälän Petäjäkotiin. Se on Tampereen paras hoitokoti. Siellä olen todella viihtynyt.

Nyt sitten on vaalit ja kaikki muuttuu hyväksi. Tietääkö teistä kukaan miksi Hatanpään sairaalassa on siirrytty Muru-kahviin ? Veden joukkoon kipollinen muroja ja kaksi palaa sokeri........ei apilalikööriä(kermaa) Oma vatsani ei oikein tykännyt!

jukkakoo.salonen@gmail.com o4o-5088779